H. G. Paloheimo, Santamäen patruuna

H. G. Paloheimo osoittautui maanviljelijänä pian valistuneeksi ja ennakkoluulottomaksi. Hänen hallitsemiensa tilojen lukumäärä kasvoi sekä ostojen että myöhemmin solmittujen avioliittojen kautta kansallisestikin merkittäväksi maaomaisuudeksi.

H. G. Paloheimon teollisista laitoksista ensimmäinen oli Santamäen yksiraaminen saha, joka rakennettiin vuonna 1890. Teollisesti ja kaupallisesti merkittävä oli kuitenkin vasta Kesijärven saha, joka valmistui vuonna 1899. Saha siirrettiin Riihimäelle vuonna 1904.

Puutavaran ohella toisen keskeisen rakennusmateriaalin, tiilen, valmistuksen Paloheimo aloitti Santamäessä vuonna 1907. Samana vuonna valmistui - aluksi hevosvetoisena - kapearaiteinen rautatie Kesijärveltä Santamäen kautta Riihimäelle.

Kun Riihimäen sahan yhteyteen vuonna 1910 valmistui sähkövoimala, muodostuivat vuosikymmeniksi eteenpäin Paloheimon teollisuuden kolme keskeisintä tuotannonhaaraa:
puu, tiili ja sähkö. Samaten teollisuuden keskuspaikaksi vakiintui Riihimäki.

Oppineesta teologista ja innokkaasta maanviljelijästä kehittyi yksi aikansa huomattavimmista suomalaisista teollisuusmiehistä sekä yhteiskunnallisten olojen kohentamisesta kiinnostunut poliitikko. Senaattori, maanviljelysneuvos H. G. Paloheimon merkitys Suomen teollisuuden historiassa on omaa paikallista teollisuutta merkittävästi laajempi. Hän oli mukana keskeisenä henkilönä perustettaessa muun muassa Kajaanin ja Rauman puunjalostusteollisuuksia ja Riihimäen lasiteollisuutta.

H. G. Paloheimo kuoli sydänkohtaukseen 54-vuotiaana vuonna 1919.